Kemian käsitteet

additioreaktio
liittymisreaktio

ainemäärä
kemian perussuure, yksikkö mooli

akku
on ns. sekundäärinen virtalähde, joka voidaan ladata useita kertoja

aktiivinen metalli
muodostaa helposti yhdisteitä, eikä sitä siten esiinny luonnossa puhtaana alkuaineena

aktiivinen elektrodi
reagoi elektrolyysissä. esim jokin metalli

aktivoitumisenergia
siirtymäkompleksin muodostumiseen tarvittava energiamäärä.
se on reaktion siirtymäkompleksin energiamäärän ja lähtöaineiden energiamäärän erotus

akvaioni
ioni, johon on sitoutunut vesimolekyylejä


alakuori
muodostuu atomiorbitaaleista, joilla on sama pää- ja sivukvanttiluku

aldehydi
orgaaninen yhdiste, funktionaalinen ryhmä on -CHO

alkaani
avoketjuinen, tyydyttynyt hiilivety, kaava on Cn H2n+2

alkeeni
avoketjuinen, tyydyttymätön hiilivety, molekyylissä yksi hiiliatomien välinen kaksoissidos. alkeenien yleinen kaava CnH2n

alkoholi
orgaaninen yhdiste, yksi tai useampi hydroksyyliryhmä -OH sitoutunut hiiliketjuun

alkuaineen
kaikilla atomeilla ytimessä yhtä monta protonia

alkuaineen suhteellinen atomimassa, Ar
alkuaineen isotooppien esiintymisprosenteilla painotettu suhteellisten atomimassojen keskiarvo


alkyyni
avoketjuinen, tyydyttymätön hiilivety, molekyylissä yksi hiiliatomien välinen kolmoissidos. alkyynien yleinen kaava CnH2n-2

allotropia
saman alkuaineen atomien erilaista järjestymistä samassa olomuodossa

amfolyytti
aine, joka voi toimia sekä happona että emäksenä

amiini
orgaaninen emäs, jossa ammoniakin vetyatomeista yksi (primäärinen), kaksi (sekundäärinen) tai kolme (tertiäärinen) on korvautunut hiiliketjulla

aminohappo
yhdiste, jossa funktionaalisena ryhmänä sekä aminoryhmä -NH2 että karboksyyliryhmä -COOH



amorfisella aineella
ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä siten tarkkaa sulamispistettä

amyloosi
on tärkkelyksen rakenteessa esiintyvä suoraketjuinen glukoosipolymeeriosa. glukoosimolekyylit liittyvät toisiinsa    -1,4-sidoksilla

amylopektiini
on tärkkelyksen rakenteessa esiintyvä haaroittunut glukoosipolymeeriosa. glukoosimolekyylit liittyvät toisiinsa   -1,6-sidoksilla

anioni
negatiivinen ioni

anodi
on elektrolyysikennon positiivinen elektrodi. tällä elektrodilla tapahtuu hapettuminen

aromaattinen yhdiste
sisältää vähintään yhden bentseenirenkaan


asymmetriseen hiiliatomiin
on sitoutunut neljä erilaista atomia tai atomiryhmää

atomi
kemiallisesti jakamaton hiukkanen, joka rakentunut ytimestä ja elektronipilvestä

atomihila
kuvaa kiinteän aineen järjestelmää, jossa yksittäiset atomit ovat liittyneet toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla(jalokaasuilla dispersiovoimilla)

atomimassayksikkö
on 1/12 C-12-atomin massasta

atomiorbitaali
kuvaa sitä avaruuden osaa atomiytimen ympärillä, josta elektroni todennäköisemmin löytyy

autoprotolyysissä
saman yhdisteen toinen molekyyli reakoi happona, toinen emäksenä esim vesi



avaruus- eli streoisomeria
isomeria, jossa molekyyleissä atomien keskinäinen sitoutuminen on samanlainen, mutta sidosten suuntautuminen on erilainen

avogadron vakio NA
ilmaisee yhdessä moolissa olevien hiukkasten lukumäärää

avoketjuinen eli asyklinen yhdiste
sisältää avoimen (ei rengasrakenteisen) hiiliketjun. ketju voi olla myös haarautunut

biopolymeerit
ovat elävissä soluissa syntyviä ja luonnossa esiintyviä polymeerejä

Cis-trans-isomeria
avaruus- eli stereoisomerian laji, joka on mahdollinen alkeeneille ja niiden johdannaisille sekä sykloalkaaneille. Cis-isomeerissa kaksoissidoksen päätyhiiliatomiin sitoutuneet samat atomit tai atomiryhmät ovat samalla puolella kaksoissidosta, kun taas trans-isomeerissa ne ovat ei puolilla kaksoissidosta. sykloalkaaneilla samat atomit tai atomiryhmät ovat joko samalla tai eri puolilla rengasta


diffuusio
lämpöliikkeen vaikutuksesta tapahtuvaa aineiden(neste tai kaasu) sekoittumista

dipoli-dipolisidos
poolisten molekyylien välille syntyvä heikko sähköinen vetovoima

dipolimolekyyli
molekyyli, johon muodostuu positiivinen ja negatiivinen osittaisvaraus, eivätkä nämä varaukset kumoudu molekyylien muodon perusteella

dispersiovoimat eli londonin voimat
heikkoja vetovoimia poolittomien molekyylien välillä

dynaamisessa tasapainotilassa
etenevä ja palautuva reaktio tapahtuvat yhtä suurella nopeudella

eetteri
orgaaninen yhdiste, jossa kaksi hiilivetyketjua on sitoutunut toisiinsa happisillan -O- välityksellä



eksotermisessä reaktiossa
vapautuu lämpöenergiaa. Tälläisen reaktion entalpiamuutoksen arvo merkitään negatiivisena lukuna eli muutosH< 0

ekvivalenttipiste
on happo-emästitrauksessa se titrauksen vaihe, jossa neutraloituminen on tapahtunut täydellisesti

elastomeerit
ovat synteettisiä kumeja

elektrofiili
hiukkanen, joka ottaa vastaan elektroniparin kovalenttisen sidoksen muodostuessa

elektrofiilinen additio
kuvaa tyydyttymättömien hiilivetyjen additioreaktion mekanismia

elektrolyysissä
sähkövirta saa aikaan hapettumis-pelkistymisreaktion

elektrolyytti
aine , jonka sulate tai vesiliuos johtaa sähköä

elektronegatiivisuus
kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja

elektroniaffiniteetti
kuvaa sitä energiamäärä (kj/mol), joka sitoutuu tai vapautuu, kun kaasumaiseen atomiin tai ioniin liittyy yksi elektroni

eliminaatioreaktiossa
molekyylistä lohkeaa atomeja tai atomiryhmiä. eliminaatioreaktio on liittymis- eli additioreaktion käänteisreaktio

empiirinen kaava eli suhdekaava
kertoo yhdisteessä olevien alkuaineatomien pienimmän kokonaislukusuhteen

emäksinen oksidi
reagoi veden kanssa siten, että syntyy emäksinen liuos. tälläisiä ovat monet metallioksidit

emäksinen vesiliuos
liuos, jossa on enemmän hydroksidi-ioneja kuin oksoniumioneja eli [OH-]>[H3O+]

emäs
aine, joka protolyysireaktiossa ottaa vastaan protonin eli H+- ionin

emäshydrolyysi
on reaktio, jossa hydrolyysireaktiota tehostetaan emäksellä

emäsvakio kb
 on heikon emäksen protolyysireaktion tasapainovakio. emäsvakion yksikkö on aina mol/dm kolmanteen

enantiomeereilla
on erilaiset avaruusrakenteet, jotka ovat peilikuvia keskenään

endotermisessä reaktiossa
sitoutuu lämpöenergiaa. tälläisen reaktion entalpiamuutoksen arvo merkitään positiivisena lukuna eli muutosH>0

entalpia
kuvaa aineen sisäenergiaa

entsyymi
on biokatalyytti, joka nopeuttaa solujen kemiallisia reaktioita


epäjalo metalli
on metallien jännitesarjassa ennen vetyä. sen normaalipotentiaaliarvo on pienempi kuin 0,00 V

esterihydrolyysi
esteröitymisreaktion käänteisreaktio, jossa vesimolekyyli katkaisee esterisidoksen, ja muodostuu alkoholia ja karboksyylihappoa

etenevä reaktio
on reaktioyhtälön vasemmalta oikealle tapahtuva reaktio

faasi
yhtenäinen olomuotoalue

faradayn vakio
on yhden elektronimoolin kuljettama sähkömäärä  F= 96 485 As/mol

fenoli
aromaattinen yhdiste, jossa hydroksyyliryhmä on sitoutunut suoraan bentseenirenkaaseen



funktioisomeria
on rakenneisomerian laji, jossa isomeereilla on eri toiminnallinen- eli funktionaalinen ryhmä

funktionaalinen ryhmä
toiminnallinen ryhmä määrää orgaanisen yhdisteen ominaisuudet ja sen, miten yhdiste reagoi

galvaaninen kenno
on jännitelähde, joka tuottaa sähkövirtaa hapettumis-pelkistymisreaktioiden avulla

glykogeeni
on ihmisen tärkein varastopolysakkaridi, joka koostuu glukoosiyksiköistä

glykosidisidos
on hiilihydraattimolekyyleissä esiintyvä sokeriyksiköiden välille muodostuva eetterisidos

haber-bosch prosessi
on teollisen mittakaavan tasapainoreaktio, jossa typestä ja vedystä valmistetaan ammoniakkia


hajoamisreaktiossa
yhdiste hajoaa(usein lämmön vaikutuksesta) toisiksi yhdisteiksi tai alkuaineiksi

hapan oksidi
reagoi veden kanssa siten, että muodostuu hapan liuos. tälläisia ovat monet epämetallioksidit

hapan vesiliuos
liuos, jossa on enemmän oksoniumioneja kuin hydroksidi.ioneja eli [H3O+]> [OH-]

hapetin
on aine, joka vastaanottaa elektroneja. samalla se itse pelkistyy

hapettava happo
on happo , josta pelkistyy jokin muu alkuaine kuin vety esim typpihappo

hapettuminen
on elektronien luovuttamista

hapettumis-pelkistymisreaktio
elektroninsiirtoreaktio

hapettumisreaktiossa
jonkun alkuaineen atomit luovuttavat elektroneja.
orgaanisen molekyylin hapettuessa sen vetyatomien määrä vähenee tai molekyyliin tulee lisää happiatomeja

hapetusluku
on yhtä suuri kuin varaus, joka atomilla on silloin, kun sidoselektronit lasketaan kuuluvaksi sidoksen elektronegatiivisemmalle atomille

happo
aine, joka protolyysireaktiossa luovuttaa protonin

happo-emäsindikaattori
aine, joka vaihtaa väriä liuoksen pH-arvon mukaan

happo-emäspari
ovat toisiaan vastaava happo ja emäs. haposta tulee sitä vastaava emäs, kun se luovuttaa protonin. emäksestä taas tulee sitä vastaava happo, kun se ottaa protonin vastaan.

happo-emästitrauksessa
neutralointianalyysissä määritetään happoliuoksen konsentraatio tunnetun väkevyisen emäsliuoksen avulla tai päinvastoin

happovakio ka
on heikon hapon protolyysirektion tasapainovakio. happovakion yksikkö on aina mol/dm kolmanteen

heikko emäs
protolysoituu vesiliuoksessa vain osittain, eli vain osa hiukkasista vastaanottaa protonin

heikko happo
protolysoituu vesiliuoksessa vain osittain, eli vain osa hiukkasista luovuttaa protonin

heterogeeninen katalyytti
katalyytti, joka on eri olomuodossa kuin lähtöaineet

heterogeenisessa seoksessa
on vähintään kaksi faasia eli olomuotoaluetta

heterogeenisessa tasapainotilassa
kaikki reaktioon osallistuvat aineet eivät ole samassa olomuodossa

heterosyklinen yhdiste
on syklinen, orgaaninen yhdiste, jonka rengasrakenteessa on muitakin alkuaineatomeja kuin hiiliatomeja

hiilivety
yhdiste, jonka molekyylissä on vain hiili- ja vetyatomeja

hila
kuvaa, miten kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännölliseksi järjestelmäksi

homogeeninen katalyytti
katalyytti, joka on samassa olomuodossa kuin lähtöaineet

homogeenisessa seoksessa
on vain yksi faasi eli olomuototila

homogeenisessa tasapainotilassa
kaikki reaktioon osallistuvat aineet ovat samassa olomuodossa

hundin säännön
mukaan orbitaaleille, joilla on sama energia , asettuu aina ensin yksi elektroni

hydrataatio
on additio- eli liittymisreaktio, jossa molekyyliin liitetään vettä


hydraus
on additio- eli liittymisreaktio, jossa molekyyliin liitetään vetyä

hybridisaatiolla
kuvataan atomiorbitaalien muuntumista energialtaan samanlaisiksi hybridiorbitaaleiksi

hydraatti
on vesimolekyylien ympäröimä ioni(akvaioni)

hydratoituminen
kuvaa ionien sitoutumista vesimolekyyleihin ioni-dipolisidoksella

hydrofiilinen osa
on hyvin veteen liukeneva MOLEKYYLIN OSA

hydrofobinen osa
on huonosti veteen, mutta hyvin poolittomiin liuottimiin liukeneva molekyylin osa

hydrolyysireaktiossa
kovalenttinen sidos katkeaa veden vaikutuksesta. reaktio on kondensaatioreaKTION KÄÄNTEISREAKTIO

hygroskooppisella aineella
on taipumus sitoa hilarakenteeseensa vettä

härmistyminen
aineen olomuodon muutosta suoraan kaasusta kiinteäksi

inhibiittori
aine, joka hidastaa kemiallisen reaktion nopeutta tai estää sen kokonaan

ioni-dipolisidos
on ionin ja poolisen molekyylin välinen sidos

ionihilalla
kuvataan ioniyhdisteiden positiivisten ja negatiivisten ionien säännöllistä järjestelmää

ionisidos
on vahva sähköinen vetovoima negatiivisten ja positiivisten ionien välillä

ionisoitumisenergia
on energiamäärä (kj/mol), joka tarvitaan irrottamaan elektroni kaasumaisesta alkuaineatomista tai ionista

ionisoitumisessa
atomista irtoaa yksi tai useampi elektroni

ionitulon Q
avulla voidaan päätellä, muodostuuko suolaliuoksia sekoitettaessa saostuma. saostuma muodostuu, jos Q>Ks

ioniyhdisteet
eli suolat rakentuvat positiivisista ja negatiivisista ioneista

irreversiibeli reaktio
on palautumaton eli vain yhteen suuntaan tapahtuva kemiallinen reaktio

isomeereja
ovat yhdisteet, joilla on sama molekyylikaava, mutta eri rakennekaava

isotoopin suhteellinen atomimassa
kyseisen atomin massa verrattuna C-12-atomin massaan

isotoopit
saman alkuaineen atomeja, joilla on ytimessä eri määrä neutroneja

jakso
jaksollisen järjestelmän vaakarivi

jalometalli
on metallien jännitesarjassa vedyn jälkeen. sen normaalipotentiaaliarvo on suurempi kuin 0,00 V

järjestysluku, Z
ilmaisee atomiytimessä olevien protonien lukumäärän

kahtaisioni
aminohapon muodostama ioni, jossa sekä negatiivinen että positiivinen varaus

kalorimetri
reaktioastia, joka on eristetty niin, ettei tutkittavasta systeemistä pääse karkaamaan lämpöenergiaa ympäristöön tai ympäristöstä ei sitoudu lämpöenergiaa systeemiin

karbokationi
orgaaninen ioni, jolla on positiivinen varaus

karboksyylihappo
orgaaninen happo, jonka molekyylissä yksi tai useampi karpoksyyliryhmä -COOH

katalyytti
aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota alentamalla reaktion aktivoitumisenergiaa. katalyytti ei itse kulu kemiallisessa reaktiossa. tasapainoreaktiossa katalyytti nopeuttaa sekä etenevää että palautuvaa reaktiota

kationi
positiivinen ioni

katodi
on elektrolyysikennon negatiivinen elektrodi. tällä elektrodilla tapahtuu pelkistyminen

keraamit
ovat kiteisiä tai amorfisia materiaaleja, joita valmistetaan epäorgaanisia lähtöaineista korkeissa lämpötiloissa

kertamuovit
ovat muoveja, joita ei voida muokata uudelleen, sillä niiden rakenne hajoaa kuumennettaessa

kestomuovit
ovat muoveja, joita voidaan muokata useita kertoja uudelleen lämmittämällä

ketju- eli runkoisomeria
rakenneisomerian laji, jossa isomeerien hiiliketju on eri tavoin haarautunut

ketoni
orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on ketoryhmä
-C=O

kidevesi
= kidehilaan sitoutunutta vettä

kinetiikka
tutkii kemiallisen reaktion nopeutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä

kompleksiyhdisteessä
keskusatomina toimiva metalli sitoo tietyn määrän ligandeja

komposiitit
ovat yhdistelmämateriaaleja, joissa on yhdistetty kahden tai useamman eri materiaalin ominaisuuksia



kondensaatioreaktiossa
molekyylit liittyvät yhteen ja samalla molekyylien väliltä lohkeaa vesimolekyyli tai jokin muu pieni molekyyli

konformaatioisomeria
avaruus- eli stereoisomerian laji, joka aiheutuu yksinkertaisen

koordinaatioluku
kertoo keskusatomiin liittyneiden ligandien lukumäärän kompleksiyhdisteessä

korroosio
on ulkoisista tekijöistä johtuvaa metallin hapettumista

konsentraatio, c
ilmoittaa, kuinka monta moolia ainetta on litrassa liuosta.
yksikkö mol/l tai mol/dm3

korvautumis- eli substituutioreaktiossa
molekyylin atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella atomilla tai atomiryhmällä. reaktio on tyypillinen tyydyttyneille ja aromaattisille yhdisteille



kovalenttinen sidos
muodostuu epämetalliatomien välille, kun ne pyrkivät täydentämään uloimman elektronikuorensa jalokaasurakenteeksi jakamalla elektroneja toisen epämetalliatomien kanssa.

kvanttilukuja
käytetään kuvaamaan eri elektronien tilaa atomiytimen ympärillä

kylläinen liuos
sisältää tietyssä lämpötilassa suurimman mahdollisen määrän liuennutta ainetta tietyssä liuostilavuudessa

le chaterlier´n periaate
kun tasapainossa olevaan systeemiin kohdistetaan ulkoinen pakote, systeemissä tapahtuu muutos joka pyrkii kumoamaan tämän pakotteen vaikutuksen

lejeerinki
on vähintään kahden metallin muodostama seos

ligandi
on kompleksiyhdisteessä keskusatomiin liittynyt ioni tai molekyyli


liittymisreaktiossa
molekyyliin, jossa on kaksois- tai kolmoissidos, liittyy jokin toinen molekyyli. reaktio on siis tyypillinen tyydyttymättömille yhdisteille

liukoisuus
liuenneen aineen pitoisuus kylläisessä liuoksessa tietyssä lämpötilassa.    tarkoittaa sitä aineen määrää joka tietyssä lämpötilassa liukenee tiettyyn määrään liuotinta yleensä vesi, tuottaen kylläisen liuoksen. liukoisuus ilmoitetaan usein yksikössä g/100g vettä. joskus liukoisuuden yksikköinä käytetään myös yksikköä g/l tai mol/l.

liukoisuustulo ks
on suolan kylläisessä vesiliuoksessa vallitsevan heterogeenisen tasapainotilan tasapainovakio

liuos
homogeeninen seos, jossa tavallisimmin nesteeseen liuennut jotakin muuta ainetta

liotin
aine, jota liuoksessa eniten


makromolekyylit
ovat suuria, pitkäketjuisia orgaanisia molekyylejä, joilla on suuri moolimassa

markovnikovin säännön
mukaan additioreaktiossa vetyhalogenidin vetyatomi liittyy ensisijaisesti kaksoissidoksen siihen hiileen jossa on enemmän vetyatomeja

massaprosenttisuus
ilmoittaa, kuinka monta grammaa tutkittavaa ainetta on 100g:ssa seosta

massavaikutusten laki
kertoo tasapainoreaktion lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden konsentraatioiden keskinäisen riippuvuuden

metallien jännitesarjassa
metallit on järjestetty kasvavan normaalipotentiaalin mukaisesti

metallihila
on metalleilla esiintyvä säännöllinen järjestelmä, jossa positiiviset metalli-ionit ovat pakkautuneet vapaasti liikkuvien elektronien avulla

metallisidos
on vahva sähköinen vetovoima, joka syntyy metalliatomien luovuttaessa ulkoelektroninsa yhteiseen käyttöön "elektronimereen"

minimienergiaperiaate
elektroni asettuu atomin energialtaan alimmalle vapaalle atomiorbitaalille

molekyyli
muodostuu atomien liittyessä toisiinsa kovalenttisella sidoksella

molekyylikaava
ilmoittaa, kuinka monta kunkin alkuaineen atomia on yhdessä molekyylissä

molekyyliorbitaali
kuvaa kovalenttisen sidoksen muodostuessa tapahtuvaa atomiorbitaalien yhteensulautumista

monomeeri
on polymeerin pienin rakenneyksikkö

monoproottinen happo
happo, joka voi luovuttaa vain yhden protonin

moolimassa, M
= yhden moolin massa laskettuna alkuaineiden suhteellisten atomimassojen avulla.
yksikkö g/md

moolissa
ainetta on 6,022*10 potenssiin 23 tarkasteltavaa hiukkasta

muodostumisentalpia
tarkoittaa sellaisen reaktion entalpiamuutosta, jossa yksi mooli ainetta syntyy alkuaineistaan

muovit
ovat synteettisiä polymeerejä, jotka sisältävät peruspolymeerin ja useita lisäaineita

nestekiteet
ovat materiaaleja, joiden optisia ominaisuuksia voidaan muunnella sähkövirran avulla

neutraali vesiliuos
liuos, jossa on oksoniumioneja yhtä paljon kuin hydroksidi-ioneja eli [H3O+]=[OH-]

neutraloitumisreaktiossa
happo ja emäs reagoivat muodostaen vettä ja suolaa

niukkaliukoinen suola
suola, jonka liukoisuus veteen huoneen lämpötilassa on pienempi kuin 1g/l. niukkaliukoisten suolojen kylläiseen vesiliuokseen muodostuu ns heterogeeninen tasapainotila

normaalipotentiaali
on standardioloissa mitattu tutkittavan elektrodin ja normaalivetyelektrodin välinen potentiaaliero

nukleofiili
hiukkanen, joka pystyy muodostamaan kovalenttisen sidoksen vapaan elektroniparinsa avulla

nukleofiilinen substituutio
kuvaa substituutioreaktion mekanismia

nukleotidi
on nukleiinihappojen rakenteessa esiintyvä monomeeri, joka koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta

oktetti
atomin uloimmalla elektronikuorella on kahdeksan elektronia
optinen isomeria
avaruus- eli stereoisomerian laji, jota esiintyy orgaanisilla yhdisteillä, joissa on asymmetrinen hiiliatomi

orbitaali
atomin ytimen ympärillä oleva alue, josta elektroni todennäköisimmin löytyy

osa- eli puolireaktioita
käytetään, kun hapettuminen ja pelkistyminen kuvataan erillisillä reaktioyhtälöillä

osmoosi
veden virtausta puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään

paikkaisomeria
rakenneisomerian laji, jossa saman funktionaalisen ryhmän paikka molekyylissä vaihtelee

palamislämpö
kuvaa sellaisen reaktion entalpiamuutosta, jossa yksi mooli ainetta reagoi täydellisesti hapen kanssa


palamisreaktiossa
aine reagoi hapen kanssa

palautuva reaktio
reaktioyhtälön oikealta vasemmalle tapahtuva reaktio

passiivinen elektrodi
ei reagoi elektrolyysissä. esim grafiitti tai hyvin jalo metalli

paulin kieltosäännön
mukaan samalla atomiorbitaalilla voi olla enintään kaksi elektronia

pelkistin
aine, joka luovuttaa elektroneja.  samalla se itse hapettuu.

pelkistyminen
elektronien vastaanottamista

pelkistymisreaktiossa
jonkin alkuaineen atomit ottavat vastaan elektroneja.
orgaanisen molekyylin pelkistyessä vedyn määrä lisääntyy tai hapen määrä vähenee


peptidisidos
on proteiinien rakenteessa esiintyvä,
muodostuu kahden aminohapon välille siten, että toisen aminohapon aminoryhmä reagoi toisen aminohapon karboksyyliryhmän kanssa. samalla muodostuu vettä.

pH-arvo
lasketaan liuoksen oksiniumionikonsentraatiosta suureyhtälön pH= -log [H3O+] MUKAAN

pii-sidos
muodostuu, kun kahden hiiliatomin hybridisoitumattomat p-orbitaalit sulautuvat yhteen. tämä sidostyyppi esiintyy kaksois- ja kolmoissidoksessa

pOH-arvo
lasketaan liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatiosta suureyhtälön pOH=- log [OH+] mukaan

polyadditio
on polymeroitumisreaktio, jolla valmistetaan additiopolymeerejä

polymidi
on polykondensaatioreaktiolla tuotettu synteettinen polymeeri, jonka rakenteessa on amidisidoksia


polyaromaattisissa hiilivedyissä
on kaksi tai useampia bentseenirenkaita liittyneinä toisiinsa

polyesteri
on polykondensaatioreaktiolla tuotettu synteettinen polymeeri, jonka rakenteessa on esterisidoksia

polyeteeni
on eteenistä polyadditioreaktiolla tuotettu synteettinen polymeeri

polykondensaatio
on polymeroitumisreaktio, jolla valmistetaan kondensaatiopolymeerejä

polynukleotidiketju
on nukleotideistä koostuva pitkä nukleiinihappoketju

polypeptidi
on useista aminohapoista peptidisidoksilla muodostuva polymeeri


polyproottinen happo
happo, joka luovuttaa useamman kuin yhden protonin

polypropeeni
on propeenista polyadditioreaktiolla tuotettu synteettinen polymeeri

polystyreeni
on styreenistä(vinyylibentseeni) polyadditioreaktiolla tuotettu synteettinen polymeeri

polyvinyylikloridi
on vinyylikloridista (etenyylikloridista) polyadditioreaktiolla tuotettu polymeeri

poolinen kovalenttinen sidos
muodostuu sellaisten epämetalliatomien välille, joilla on elektronegatiivisuusero. Sidoselektronit ovat lähempänä elektronegatiivisempaa atomia, jolloin molekyylin sisälle muodostuu positiiviset ja negatiiviset alueet osittaisvaraukset(pysyvä dipoli)

poolinen molekyyli
dipolimolekyyli, joissa osittaisvaraukset eivät kumoudu molekyylin muodon perusteella

pooliton kovalenttinen sidos
muodostuu sellaisten epämetalliatomien välille, joilla ei ole elektronegatiivisuuseroa

pooliton molekyyli
molekyyli, jossa on poolittomia kovalenttisia sidoksia tai jonka sidosten poolisuus on kumoutunut molekyylin muodon perusteella

primäärinen alkoholi
alkoholi, jossa hydroksyyliryhmää sitovaan hiiliatomiin on liittynyt yksi hiiliketju. Myös metanoli on primäärinen alkoholi.

proteiinin primäärirakenne
on proteiinin tarkka aminohappojärjestys eli aminohapposekvenssi

proteiinin sekundäärirakenne
on vetysidoksilla muodostuva proteiinin kierteinen  (   -helix) tai laskostunut(   -laskos) rakenne

proteiinin tertiäärirakenne
on proteiinin kolmiulotteinen, aktiivinen rakenne, joka on muodostunut aminohappojen sivuketjujen välisillä sidoksilla



protolysoitumisaste
ilmaisee protolyysireaktiossa muodostuneen hiukkasen konsentraation suhteen protolyytin alkuperäiseen konsentraatioon. protolysoitumisaste ilmoitetaan usein prosentteina.

protolyysireaktiossa
protonin siirto hapolta emäkselle

protolyytti
aine, joka osallistuu protolyysireaktioon. yhteisnimitys happoina tai emäksinä toimiville aineille

protoni
vetyioni, vetyatomin ydin, H+

puskuriliuos
liuos, jonka pH ei merkittävästi muutu, kun siihen lisätään pieniä määriä happoa tai emästä tai liuosta laimennetaan



pääkuori
kuvaa elektronin energiatasoa, jolloin saman kuoren kaikilla elektroneilla on likimain sama energia

pääryhmiä
jaksollisen järjestelmän ryhmät 1-2 ja 13-18

radikaali
hyvin reaktiivinen hiukkanen, jolla on pariton elektroni

radikaalimekanismi
on yksityiskohtainen malli siitä, kuinka polyadditioreaktio tapahtuu

rajoittava tekijä
on se aine kemiallisessa reaktiossa, jonka ainemäärä määrää syntyvien reaktiotuotteiden ainemäärät

rakenne- eli konstituutioisomeriassa
isomeerien molekyyleissä stomien keskinäinen sitoutumisjärjestys on erilainen

rakennekaava
kaava, josta näkyy atomien sitoutuminen molekyylissä

raseemisessa seoksessa
on optisesti aktiivisen aineen kumpaakin enantiomeeria yhtä paljon

reaktioentalpia
kuvaa entalpiamuutosta, joka liittyy tasapainotetun reaktioyhtälön mukaisiin ainemääriin

reaktiomekanismi
yksityiskohtainen malli, jolla kuvataan, mitkä lähtöaineiden sidokset aukeavat ja millaisia uusia sidoksia muodostuu reaktion eri vaiheissa

reaktionopeus
tarkoittaa reaktioon osallistuvien aineiden määrän muutosta aikayksikössä

reversiibeli reaktio
reaktio, jonka reaktiotuotteet voivat uudelleen muodostaa lähtöaineita. tasapainoreaktiot ovat esimerkkejä reversiibeleistä reaktioista

ryhmä
jaksollisen järjestelmän pystyrivi

saippuoitumisreaktiossa
rasvan hydrolyysissä muodostuneet pitkäketjuiset rasvahapot neutraloidaan natrium- tai kaliumhydroksidilla

saostumisreaktiossa
muodostuu veteen niukkaliukoista suolaa

sekundäärinen alkoholi
alkoholi, jossa hydroksyyliryhmää sitovaan hiiliatomiin on liittynyt kaksi hiiliketjua

selluloosa
on kasveissa esiintyvä polymeeri, joka muodostuu glukoosiyksiköistä    -1,4-sidoksilla

seos
koostuu kahdesta ta useammasta alkuaineesta tai yhdisteestä

sidosenergialla
tarkoitetaan sitä energiamäärää (kj), joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavia sidoksia




sigma-sidos
muodostuu kun kaksi hybridisoitunutta atomiorbitaalia sulautuu yhteen molekyyliorbitaaliksi. tällöin muodostuu yksinkertainen kovalenttinen sidos

siirtymäalkuaineet
ovat alkuaineita, jotka muodostavat ainakin yhden positiivisen ionin, jolla on osittain täyttynyt d-orbitaali

siirtymäkompleksi
runsasenerginen, lyhytikäinen reaktion välituote, joka voi hajota takaisin lähtöaineiksi tai siitä voi muodostua reaktiotuotteita

sivuryhmien alkuaineet
ryhmien 3-12 alkuaineet

stoikiometrialla
tarkoitetaan tasapainotetun reaktioyhtälön käyttöä, kun lasketaan kemiallisessa reaktiossa tarvittavien lähtöaineiden tai syntyvien reaktiotuotteiden määriä

sublimoituminen
=aineen olomuodon muutosta suoraan kiinteästä kaasuksi


substituutioreaktio
korvautumisreaktio

suhdekaava eli empiirinen kaava
ilmoittaa yhdisteessä olevien atomien tai ionien pienimmät kokonaislukusuhteet

suola
ionirakenteinen yhdiste

suprajohteet
ovat aineita, jotka johtavat sähkövirtaa ilman vastusta hyvin alhaisessa lämpötilassa

syklinen yhdiste
sisältää vähintään yhden hiiliatomien muodostaman renkaan

sykloalkaani
syklinen tyydyttynyt hiilivety. sykloalkaanien yleinen kaava CnH2n

synteettiset polymeerit
ovat teollisesti valmistettuja polymeerejä


sähkökemia
tutkii hapettumis-pelkistymistapahtumia, joissa syntyy tai kuluu sähkövirtaa

sähköparissa
hapettumis-pelkistymisreaktio tuottaa sähkövirtaa

tasapainotettu reaktioyhtälö
sisältää pienimmät kokonaislukukertoimet(ainemäärien kertoimet) lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden kemiallisten kaavojen edessä. tällöin lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden puolella on sama määrä kunkin alkuaineen atomeja.

tasapainovakio k
on tietyssä lämpötilassa tasapainoreaktiolle laskettu vakio. tasapainovakion lukuarvo antaa tietoa tasapainoseoksessa olevien aineiden määrien suhteesta ja siitä, kuinka pitkälle reaktio on edennyt ennen kuin tasapainotila on saavutettu

tekokuidut
ovat synteettisesti valmistettuja ohuita, lankamaisia polymeerejä

tertiäärinen alkoholi
alkoholi, jossa hydroksyyliryhmää sitovaan hiiliatomiin on liittynyt kolme hiiliketjua
tilavuusprosenttisuus
ilmoittaa kuinka monta millilitraa ainetta on 100ml:ssa seosta

titraus
kvantitatiivinen analyysimenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää tutkittavan liuoksen pitoisuus. esim happo-emästitraus

tyydyttymätön hiilivety
hiilivety, jonka molekyylissä on vähintään yksi hiiliatomien välinen kaksois- tai kolmoissidos

tyydyttynyt hiilivety
hiilivety, jonka molekyylissä on vain yksinkertaisia hiili-hiilisidoksia

tärkkelys
on glukoosipolymeeri, jota esiintyy runsaasti kasveissa

vahva emäs
protolysoituu vesiliuoksessa lähes täydellisesti eli lähes kaikki hiukkaset ottavat vastaan protonin

vahva happo
protolysoituu vesiliuoksessa lähes täydellisesti eli lähes kaikki hiukkaset luovuttavat protonin

veden autoprotolyysi
reaktio, jossa vesimolekyylit protolysoituvat seuraavasti:
H2O(l)+ H2O(l)>< H3O+(aq)+ OH-(aq)

veden ionitulo kw
ilmoittaa oksoniumionien ja hydroksdi-ionien tulon tietyssä lämpötilassa eli kw=[H3O+][OH-]. sen arvo on vakio kaikissa vesiliuoksissa tietyssä lämpötilassa. lämpötilassa 25¤C kw=1,008* 10 potenssiin -14(mol/dm kolmanteen)toiseen

vetysidos
dipoli-dipolisidoksen erikoistapaus. se muodostuu, kun vetyatomi, joka on kovalenttisesti sitoutunut hyvin pieneen elektronegatiiviseen atomiin (typpi, happi ja fluori), sitoo toisen molekyylin typpeä, happea tai fluoria

virittymisessä
elektroni siirtyy korkeammalle energiatasolle

yhdiste
muodostuu kahdesta tai useammasta alkuaineesta, jotka liittyvät toisiinsa tietyssä kokonaislukusuhteessa


ylikylläinen liuos
sisältää liuennutta ainetta enemmän kuin aineen liukoisuus edellyttäisi kyseisessä lämpötilassa