Kemian kurssikirjojen tiivistelmät

AINEEN OLOMUODOT OVAT KIINTEÄ(s), NESTE(l) JA KAASU (g)

KAASUT DIFFUNTOITUVAT ELI SEKOITTUVAT LÄMPÖLIIKKEEN VAIKJUTUKSESTA

ENDOTERMINEN TARKOITTAA LÄMPÖÄ SITOVAA TAPAHTUMAA

EKSOTERMINEN TARKOITTAA LÄMPÖÄ VAPAUTTAVAA TAPAHTUMAA

SUBLIMOITUESSAAN AINE MUUTTUU KIINTEÄSTÄ OLOMUODOSTA SUORAAN KAASUKSI

HÄRMISTYESSÄÄN AINE MUUTTUU KAASUSTA SUORAAN KIINTEÄKSI

PUHTAITA AINEITA OVAT ALKUAINEET JA YHDISTEET

HILAKSI SANOTAAN JÄRJESTELMÄÄ, JOSSA KIINTEÄN AINEEN RAKENNEOSAT OVAT PAKKAUTUNEET SÄÄNNÖLLISESTI

AINEITA JOILLA ON SÄÄNNÖLLINEN HILARAKENNE, KUTSUTAAN KITEISIKSI AINEIKSI

PUHTAILLA AINEILLA ON YLEENSÄ TARKKA SULAMIS- JA KIEHUMISPISTE

AMORFISILLA  AINEILLA EI OLE SÄÄNNÖLLISTÄ KIDERAKENNETTA EIKÄ SITEN TARKKAA SULAMISPISTETTÄ

ALKUAINEET JAETAAN METALLEIHIN, PUOLIMETALLEIHIN JA EPÄMETALLEIHIN

JALOKAASUT ESIINTYVÄT LUONNOSSA YKSIATOMISINA

VETY, TYPPI, HAPPI JA HALOGEENIT ESIINTYVÄT LUONNOSSA KAKSIATOMISINA MOLEKYYLEINÄ

ALLOTROPIA TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ SAMAN ALKUAINEEN ATOMIT OVAT JÄRJESTYNEET SAMASSA OLOMUODOSSA ERI TAVOIN

KEMIALLISISSA REAKTIOISSA SYNTYVÄT YHDISTEET OVAT JOKO IONI-TAI MOLEKYYLIYHDISTEITÄ

SEOKSET OVAT JOKO HOMOGEENISIA TAI HETEROGEENISIA

FAASI ON YHTENÄINEN OLOMUOTOALUE

SEOKSEN SULAMIS- JA KIEHUMISPISTE POIKKEAVAT SEN MUODOSTAVIEN PUHTAIDEN AINEIDEN SULAMIS- JA KIEHUMISPISTEESTÄ

PROSENTTI (%)TARKOITTAA SADASOSAA (1/100)

MERKINTÄ m-% TARKOITTAA MASSAPROSENTTI

MERKINNÄT til-% ja vol-% TARKOITTAVAT TILAVUUSPROSENTTIA

PROMILLE  TARKOITTAA TUHANNESOSAA (1/1000)

ppm TARKOITTAA MILJOONASOSAA   (1/1000000)

SEOKSIA VOIDAAN EROTTAA MM. SUODATTAMALLA, DEKANTOIMALLA, SENTRIFUGOIMALLA, HAIHDUTTAMALLA, TISLAAMALLA, SUBLIMOIMALLA, UUTTAMALLA, KROMATOGRAFISILLA MENETELMILLÄ

ATOMIN RAKENNEOSAT OVAT PROTONIT, NEUTRONIT JA ELEKTRONIT

PROTONEISTA JA NEUTRONEISTA KÄYTETÄÄN YHTEISNIMITYSTÄ NUKLEONIT

ISOTOOPIT OVAT SAMAN ALKUAINEEN ATOMEJA, JOIDEN YTIMISSÄ ON ERI MÄÄRÄ NETRONEJA

C-12-ISOTOOPIN ATOMIMASSAKSI ON SOVITTU TASAN 12 ATOMIMASSAYKSIKKÖÄ ELI 12u

MUIDEN ALKUAINEIDEN ISOTOOPPIEN ATOMIMASSAT ON SAATU VERTAAMALLA NIITÄ C-A2-ISOTOOPIN MASSAAN

ALKUAINEEN SUHTEELLINEN ATOMIMASSA ON SAATU LASKEMALLA ISOTOOPPIEN ESIINTYMISPROSENTEILLA PAINOTETTU SUHTEELLISTEN ATOMIMASSOJEN KESKIARVO

SUHTEELLISEN ATOMIMASSAN TUNNUS ON Ar

MOOLI ON YKSI SI-JÄRJESTELMÄN PERUSYKSIKKÖ

MOOLI MÄÄRITELLÄÄN C-12-ISOTOOPIN AVULLA

AVOGADRON VAKIO ILMOITTAA YHDESSÄ MOOLISSA OLEVIEN HIUKKASTEN MÄÄRÄN

AVOGADRON VAKION TUNNUS ON NA. SEN ARVO ON 6,022*10 POTENSIIN 23 l/MOl

YHDISTEILLE SAADAAN KEMIALLISEN KAAVAN AVULLA LASKETTUA SUHTEELLINEN KAAVAMASSA TAI MOLEKYYLIMASSA, JOIDEN KIRJAINTUNNUS ON Mr



PUNNITTAESSA SUHTEELLISTA ATOMI-, KAAVA- TAI MOLEKYYLIMASSAA VASTAAVA MÄÄRÄ AINETTA GRAMMOINA SAADAAN YKSI MOOLI AINETTA

AINEMÄÄRÄ n ON KEMIAN PERUSSUURE JA SEN YKSIKKÖ ON MOOLI mol

AINEMÄÄRÄ LASKETAAN JAKAMALLA HIUKKASTEN LUKUMÄÄRÄ AVOGADRON VAKIOLLA ELI KÄYTTÄMÄLLÄ SUUREYHTÄLÖÄ
n=N/NA

MOOLIMASSA M SAADAAN KUN SUHTEELLISEN ATOMI-, KAAVA-, TAI MOLEKYYLIMASSAN LUKUARVOON LISÄTÄÄN YKSIKKÖ g/mol

AINEMÄÄRÄ LASKETAAN MYÖS JAKAMALLA MASSA MOOLIMASSALLA ELI KÄYTTÄMÄLLÄ SUUREYHTÄLÖÄ n= m/M

KONSENTRAATIO ILMOITTAA LIUENNEEN AINEEN AINEMÄÄRÄN LITRASSA LIUOSTA


KONSENTRAATIO LASKETAAN JAKAMALLA LIUENNEEN AINEEN AINEMÄÄRÄ LIUOKSEN TILAVUUDELLA ELI c = n/V

KONSENTRAATION YKSIKKÖ mol/l TAI mol/dm kolmanteen

AINEEN A KONSENTRAATIO MERKITÄÄN JOKO c(A) TAI [A]

PITOISUUDELTAAN HYVIN TARKKOJEN LIUOSTEN VALMISTUKSESSA JA LAIMENNUKSESSA KÄYTETÄÄN MAHDOLLISIMMAN TARKKOJA MITTAVÄLINEITÄ: ANALYYSIVAAKA, MITTAPULLOJA SEKÄ MITTA- JA TÄYSPIPETTEJÄ

LIUOSTEN VALMISTUKSESSA TYÖJÄRJESTYS ON SEURAAVA: PUNNITAAN, LIUOTETAAN, TÄYTETÄÄN, SEKOITETAAN, MERKITÄÄN

LIUOKSIA LAIMENNETTAESSA VOIDAAN KÄYTTÄÄ SUUREYHTÄLÖÄ c1V1=c2V2

EPÄMETALLIATOMIT MUODOSTAVAT MOLEKYYLEJÄ

MOLEKYYLEISSÄ ATOMEJA LIITTÄÄ YHTEEN VAHVA KOVALENTTINEN SIDOS

KOVALENTTINEN SIDOS VOI OLLA YKSINKERTAINEN SIDOS, KAKSOISSIDOS TAI KOLMOISSIDOS

ELEKTRONEGATIIVISUUS TARKOITTAA ALKUAINEATOMIN KYKYÄ VETÄÄ PUOLEENSA SIDOSELEKTRONEJA

KOVALENTTINEN SIDOS ON POOLITON JOS ALKUAINEATOMIEN VÄLINEN ELEKTRONEGATIIVISUUSERO ON 0

KOVALENTTINEN SIDOS ON POOLINEN, KUN ALKUAINEIDEN VÄLILLÄ ON ELEKTRONEGATIIVISUUSERO

MOLEKYYLIN POOLISUUTEEN VAIKUTTAVAT SIDOKSEN POOLISUUS JA MOLEKYYLIN MUOTO

POOLISISSA MOLEKYYLEISSÄ ON PYSYVIÄ DIPOLEJA

MOLEKYYLIEN VÄLISIÄ HEIKKOJA SIDOKSIA OVAT DISPERSIOVOIMAT, DIPOLI-DIPOLISIDOKSET JA VETYSIDOKSET

VETYSIDOS ON DIPOLI-DIPOLISIDOKSEN ERIKOISTAPAUS

VETYSIDOS ON VAHVIN MOLEKYYLIEN VÄLINEN SIDOS

ORGAANISISSA MOLEKYYLEISSÄ HIILIATOMIT MUODOSTAVAT AINA NELJÄ KOVALENTTISTA SIDOSTA

HIILEN LISÄSI ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ TAVALLISIMMAT ALKUAINEET OVAT VETY, HAPPI JA TYPPI

HIILEN SITOUTUESSA VETYYN, HAPPEEN TAI TYPPEEN SIDOS ON POOLINEN

HIILIYHDISTEIDEN OMINAISUUDET JA REAKTIOT MÄÄRÄYTYVÄT NIIDEN TOIMINNALLISTEN ELI FUNKTIONAALISTEN RYHMIEN MUKAAN

HIILIVEDYT SISÄLTÄVÄT VAIN HIILTÄ JA VETYÄ


HIILIVETYJÄ KÄYTETÄÄN POLTTOAINEINA JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN RAAKA-AINEINA

ALKAANIT OVAT TYYDYTTYNEITÄ HIILIVETYJÄ, JOIDEN MOLEKYYLEISSÄ HIILIATOMIEN VÄLILLÄ ON VAIN YKSINKERTAISIA SIDOKSIA

ALKEENIT OVAT TYYDYTTYMÄTTÖMIÄ HIILIVETYJÄ KOSKA NIIDEN RAKENTEESSA ON YKSI KAKSOISSIDOS

ALKYYNIT OVAT TYYDYTTYMÄTTÖMIÄ HIILIVETYJÄ, KOSKA NIIDEN RAKENTEESSA ON KOLMOISDSIDOS

SYKLOALKAANIT OVAT RENGASRAKENTEISIA TYYDYTTYNEITÄ HIILIVETYJÄ

SYKLOALKEENEISSA ON KAKSOISSIDOS

AROMAATTISET HIILIVEDYT SISÄLTÄVÄT AINAKIN YHDEN BENTSEENIRENKAAN

HIILIVEDYT OVAT POOLITTOMIA MOLEKYYLIYHDISTEITÄ

HIILIVETYJEN OLOMUOTO HUONEEN LÄMPÖTILASSA MÄÄRÄYTYY MOLEKYYLIN KOON MUKAAN

HIILIVEDYT LIUKENEVAT HUONOSTI VETEEN , MUTTA LIUKENEVAT HYVIN POOLITTOMIIN LIUOTTIMIIN


ALKOHOLIEN FUNKTIONAALINEN RYHMÄ ON HYDROKSYYLIRYHMÄ (-OH)

ALKOHOLIT VOIVAT OLLA YKSI-TAI MONIARVOISIA HYDROKSYYLIRYHMIEN MÄÄRÄN PERUSTEELLA

ALKOHOLIT LUOKITELLAAN JOKO PRIMÄÄRISIKSI, SEKUNDÄÄRISIKSI TAI TERTIÄÄRISIKSI

POOLISEN HYDROKSYYLIRYHMÄN VUOKSI ALKOHOLIMOLEKYYLIEN VÄLILLE MUODOSTUU VETYSIDOKSIA

VETYSIDOSTEN MUODOSTUMINEN ALKOHOLIMOLEKYYLIEN VÄLILLE SELITTÄÄ ALKOHOLIEN KORKEAMMAT KIEHUMISPISTEET VERRATTUNA ALKAANEIHIN

PIENIMOLEKYYLISET ALKOHOLIT LIUKENEVAT HYVIN VETEEN, MUTTA PITKÄ, POOLITON HIILIKETJU HEIKENTÄÄ SUURIMOLEKYYLISTEN ALKOHOLIEN VESILIUKOISUUTTA

ALKOHOLIEN KESKEISIMPIÄ REAKTIOITA OVAT PALAMINEN JA HAPETTUMINEN

TAVALLISIMPIA ALKOHOLEJA OVAT METANOLI, ETANOLI, PROPANOLI, ETAANIDIOLI ELI GLYKOLI JA PROPAANITRIOLI ELI GLYSEROLI

ALKOHOLIEN NIMEN PÄÄTE ON -OLI

ALDEHYDIEN JA KETONIEN FUNKTIONAALINEN RYHMÄ ON KARBONYYLIRYHMÄ c=o

POOLISEN KARBONYYLIRYHMÄN VUOKSI ALDEHYDI- TAI KETONIMOLEKYYLIEN VÄLILLÄ ESIINTYY DIPOLI-DIPOLISIDOKSIA

ALDEHYDIT JA KETONIT OVAT ALKOHOLIEN HAPETTUMISTUOTTEITA

ALDEHYDIT HAPETTUVAT EDELLEEN KARBOKSYYLIHAPOIKSI

KETONIT EIVÄT HAPETU LAINKAAN

ALDEHYDIT JA KETONIT VOIDAAN PELKISTÄÄ ALKOHOLEIKSI

ALDEHYDIEN NIMISSÄ ON PÄÄTE- AALI JA KETONIEN PÄÄTE -ONI

KARBOKSYYLIHAPPOJEN FUNKTIONAALINEN RYHMÄ ON KARBOKSYYLIRYHMÄ -COOH

KARBOKSYYLIRYHMIEN VÄLILLE MUODOSTUU VETYSIDOKSIA

PIENIMOLEKYYLISET KARBOKSYYLIHAPOT LIUKENEVAT HYVIN VETEEN

HIILIKETJUN PITUUDEN KASVAESSA KARBOKSYYLIHAPON VESILIUKOISUUS VÄHENEE

KARBOKSYYLIHAPOT PROTOLYSOITUVAT VESILIUOKSESSA VAIN OSITTAIN, ELI NE OVAT HEIKKOJA HAPPOJA

KARBOKSYYLIHAPOT VOI NEUTRALOIDA EMÄKSELLÄ

KARBOKSYYLIHAPON JA ALKOHOLIN REAKTIOSSA SYNTYY ESTERIÄ JA VETTÄ

KARBOKSYYLIHAPPOJEN NIMISSÄ ON PÄÄTE -HAPPO

HIILIHYDRAATIT JAETAAN MONO-, DI- JA POLYSAKKARIDEIHIN

ALDOOSEISSA  ON ALDEHYDIRYHMÄ JA KETOOSEISSA KETORYHMÄ. LISÄKSI HIILIHYDRAATIT SISÄLTÄVÄT USEITA HYDROKSYYLIRYHMIÄ

LIPIDIT OVAT HUONOSTI VETEEN LIUKENEVIA BIOMOLEKYYLEJÄ

RASVAT OVAT GLYSEROLIN JA RASVAHAPPOJEN ESTEREITÄ

TRIGLYSERIDISSÄ ON KOLME RASVAHAPPOA ESTERÖITYNYT GLYSEROLIN KANSSA

RASVAHAPOT OVAT JOKO TYYDYTTYNEITÄ TAI TYYDYTTYMÄTTÖMIÄ

AMIINIT LUOKITELLAAN PRIMÄÄRISIIN, SEKUNDÄÄRISIIN JA TERTIÄÄRISIIN AMIINEIHIN

NH2 -RYHMÄN NIMI ON AMINORYHMÄ

AMIINIT OVAT POOLISIA YHDISTEITÄ, MINKÄ JOHDOSTA NIILLÄ ON KORKEAMPI KIEHUMISPISTE KUIN SAMANKOKOISILLA ALKAANEILLA

PIENIMOLEKYYLISET AMIINIT LIUKENEVAT HYVIN VETEEN, KOSKA VESI- JA AMIINIMOLEKYYLIEN VÄLILLE MUODOSTUU VETYSIDOKSIA

AMIINIT TOIMIVAT VESILIUOKSESSA EMÄKSINÄ , JOLLOIN TYPEN VAPAA ELEKTRONIPARI OTTAA VASTAAN PROTONIN

AMIINIT OVAT EMÄKSIÄ, JOTEN NE VOI NEUTRALOIDA HAPOLLA

AMINOHAPPOMOLEKYYLEISSÄ ON SEKÄ AMINO ETTÄ KARBOKSYYLIRYHMÄ

PROTEIINIT RAKENTUVAT   -AMINOHAPOISTA ELI 2-AMINOHAPOISTA

AMINOHAPOT OVAT AMFOTEERISIÄ AINEITA


PROTEIINIT MUODOSTUVAT AMINOHAPOISTA PEPTIDISIDOKSILLA


NUKLEIINIHAPOT SISÄLTÄVÄT TYPPIPITOISIA EMÄKSIÄ

DNA- JA RNA-MOLEKYYLIT OVAT PITKIÄ POLYNUKLEOTIDIKETJUJA

NUKLEOTIDI SISÄLTÄÄ AINA SOKERIN, FOSFAATTIOSAN JA ORGAANISEN TYPPIEMÄKSEN

DNA:N KAKSOISKIERRE MUODOSTUU VETYSIDOKSILLA


KUORIMALLISSA ELEKTRONIT ASETETAAN ELEKTRONIKUORILLE KASVAVAN ENERGIAN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ

ELEKTRONIKUORIA MERKITÄÄN YTIMESTÄ LUKIEN NUMEROILLA 1, 2, 3, 4, ... TAI KIRJAIMILLA K, L, M, N, ...

ELEKTRONIKUORELLE, JONKA JÄRJESTYSNUMERO ON n, SOPII 2n toiseen ELEKTRONIA


KVANTTIMEKAANISEN ATOMIMALLIN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ OVAT : PÄÄKUORI, ORBITAALI, KVANTTILUKU, ALAKUORI
ELEKTRONIN TILAA ATOMISSA KUVATAAN NELJÄN KVANTTILUVUN YDISTELMÄLLÄ

ORBITAALEJA KUVATAAN NS.RAJAPINTAKUVAAJILLA

ELEKTRONIRAKENTEITA KIRJOITTAESSA NAUDATETAAN SEURAAVIA SÄÄNTÖJÄ:
1) ENERGIAMINIMI ELI TÄYTTYMISJÄRJESTYS
 2) HUNDIN SÄÄNTÖ
3) PAULIN KIELTOSÄÄNTÖ

OKTETISSA ATOMIN ULOIMALLA KUORELLA ON 8 ELEKTRONIA ( S TOISEEN P KUUDENTEEN)

VIRITTYMISESSÄ ELEKTRONI SIIRTYY KORKEAMMALLE ENERGIATASOLLE
VIRITYSTILAN PURKAUTUMISESSA VAPAUTUU ENERGIAA, JOKA JOSKUS HAVAITAAN NÄKYVÄNÄ VALONA

KUN ATOMI LUOVUTTAA ELEKTRONEJA, SIITÄ TULEE POSITIIVINEN IONI ELI KATIONI

KUN ATOMI OTTAA VASTAAN ELEKTRONEJA, SIITÄ TULEE NEGATIIVINEN IONI ELI ANIONI

ALKUAINEET ON JÄRJESTETTY JAKSOLLISEEN JÄRJESTELMÄÄN ELEKTRONIRAKENTEENSA PERUSTEELLA KASVAVAN JÄRJESTYSLUVUN MUKAISESTI

SAMAN JAKSON ALKUAINEIDEN ULKOELEKTRONIT OVAT SAMALLA ELEKTRONIKUORELLA

RYHMÄT JAETAAN PÄÄ- JA SIVURYHMIIN

SAMAN PÄÄRYHMÄN ALKUAINEILLA ON YHTÄ MONTA ULKOELEKTRONIA

VIIMEISENÄ TÄYTTYVÄN ORBITAALIN MUKAAN JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ VOIDAAN JAKAA LOHKOIKSI

ALKUAINEET JAETAAN METALLEIHIN, PUOLIMETALLEIHIN JA EPÄMETALLEIHIN

SUURIN OSA ALKUAINEISTA ON METALLEJA
METALLILUONNE KASVAA RYHMÄSSÄ YLHÄÄLTÄ ALASPÄIN JA JAKSOSSA OIKEALTA VASEMMALLE

METALLEILLA ON TAIPUMUS LUOVUTTAA ELEKTRONEJA JA EPÄMETALLEILLA VASTAANOTTAA NIITÄ

ELEKTRONEGATIIVISUUS KUVAA KEMIALLISESTI SITOUTUNEEN ATOMIN KYKYÄ VETÄÄ PUOLEENSA SIDOSELEKTRONEJA

ELEKTRONEGATIIVISUUSARVOT KASVAVAT JAKSOLLISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ RYHMÄSSÄ ALHAALTA YLÖSPÄIN JA JAKSOSSA VASEMMALTA OIKEALLE

EPÄMETALLEILLA ON YLEENSÄ SUURI ELEKTRONEGATIIVISUUSARVO, METALLEILLA TAAS PIENI

ALKUAINEIDEN REAKTIOKYKYÄ VOIDAAN ENNUSTAA ATOMIKOON AVULLA

MITÄ SUUREMPI PÄÄRYHMIEN 1-2 METALLIATOMI ON, SITÄ HELPOMMIN SE LUOVUTTAA ELEKTRONIN

MITÄ PIENEMPI RYHMÄN 17 EPÄMETALLIATOMI ON , SITÄ KIIVAAMMIN SE REAGOI



IONISOITUMISENERGIA KUVAA SITÄ ENERGIAMÄÄRÄ, JOKA TARVITAAN, KUN ATOMISTA TAI IONISTA IRTOAA ELEKTRONI

METALLIEN IONISOITUMISENERGIA-ARVOT OVAT YLEENSÄ PIENEMPIÄ KUIN EPÄMETALLIEN

ELEKTRONIAFFINITEETTIARVO ILMAISEE SEN ENERGIAMÄÄRÄN, JOKA SITOUTUU TAI VAPAUTUU, KUN ATOMIIN TAI IONIIN LIITTYY ELEKTRONI

METALLIEN OMINAISUUDET SELITETÄÄN METALLISIDOKSEN AVULLA

METALLISIDOS ON VAHVA SÄHKÖINEN VETOVOIMA POSITIIVISTEN METALLI-IONIEN JA VAPAASTI LIIKKUVIEN ELEKTRONIEN VÄLILLÄ

METALLIN RAKENNEYKSIKÖIDEN SÄÄNNÖLLISTÄ PAKKAUTUMISTA KUVATAAN METALLIHILAN AVULLA

ALKUAINEMOLEKYYLIT NUODOSTUVAT KOVALENTTISELLA SIDOKSELLA EPÄMETALLIATOMEISTA

KOVALENTTINEN SIDOS VOI OLLA YKSINKERTAINEN SIDOS, KAKSOISSIDOS TAI KOLMOISSIDOS

MOLEKYYLIHILA KUVAA MOLEKYYLIEN PAKKAUTUMISTA KIINTEÄSSÄ OLOMUODOSSA

ALKUAINEMOLEKYYLIT SITOUTUVAT TOISIINSA HEIKOILLA DISPERSIOVOIMILLA

MOLEKYYLIEN VÄLISTEN DISPERSIOVOIMIEN SUURUUS VAIKUTTAA AINEEN OLOMUOTOON HUONEEN LÄMPÖTILASSA

ATOMIHILASSA SUURI MÄÄRÄ EPÄMETALLIATOMEJA SITOUTUU TOISIINSA KOVALENTTISILLA SIDOKSILLA

GRAFIITIN JA TIMANTIN ERILAISET OMINAISUUDET SELITTYVÄT NIIDEN ERILAISELLA ATOMIHILALLA

IONISIDOS MUODOSTUU TAVALLISESTI METALLI-IONIN JA EPÄMETALLI-IONIN VÄLILLÄ

IONISIDOS ON VAHVA SÄHKÖINEN VETOVOIMA ERIMERKKISTEN IONIEN VÄLILLÄ

IONIHILA KUVAA SUOLOJEN KIDERAKENNETTA

MOLEKYYLIEN VÄLISTEN VETOVOIMIEN VAHVUUS VAIKUTTAA MOLEKYYLIYHDISTEIDEN OMINAISUUKSIIN

MOLEKYYLIEN VÄLISTEN SIDOSTEN VAHVUUS KASVAA SEURAAVASTI:
DISPERSIOVOIMAT<DIPOLIDIPOLISIDOS<VETYSIDOS



MOLEKYYLIYHDISTEIDEN OLOMUOTOON HUONEEN LÄMPÖTILASSA VAIKUTTAVAT MYÖS MOLEKYYLIN KOKO JA MUOTO



KEMIALLISTEN SIDOSTEN VERTAILU VOI PERUSTUA:
-IONILUONTEESEEN
-SIDOSENERGIAAN
-SIIHEN, ONKO KYSEESSÄ ATOMIEN VAI MOLEKYYLIEN VÄLINEN SIDOS

VEDEN ERITYISOMINAISUUDET VOIDAAN SELITTÄÄ POOLISTEN VESIMOLEKYYLIEN JA VETYSIDOSTEN AVULLA

POOLISENA AINEENA VESI LIUOTTAA HYVIN IONIYHDISTEITÄ JA POOLISIA MOLEKYYLIYHDISTEITÄ

DIFFUUSIO ON LÄMPÖLIIKKEEN AIHEUTTAMAA AINEIDEN SEKOITTUMISTA

KYLLÄISESSÄ LIUOKSESSA ON LIUENNUTTA AINETTA SUURIN MAHDOLLINEN MÄÄRÄ

IONIEN HYDRATOITUMINEN ON VESIMOLEKYYLIEN SITOUTUMISTA IONEIHIN IONI-DIPOLISIDOKSIN

HYDRAATTI ELI AKVAIONI ON VESIMOLEKYYLIEN YMPÄRÖIMÄ IONI

KIDEVESI ON KIDEHILAAN SITOUTUNUTTA VETTÄ

HYGROSKOOPPINEN AINE IMEE ILMASTA VETTÄ ITSEENSÄ
LIUKOISUUS ILMOITTAA LIUENNEEN AINEEN PITOISUUDEN TIETYSSÄ LÄMPÖTILASSA

KIINTEIDEN AINEIDEN LIUKOISUUS YLEENSÄ KASVAA, KUN LÄMPÖTILA NOUSEE

KAASUJEN LIUKOISUUS VETEEN PIENENEE, KUN LÄMPÖTILA NOUSEE

OSMOOSI ON LIUOTTIMEN(VEDEN) VIRTAUSTA PUOLILÄPÄISEVÄN KALVON LÄPI LAIMEAMMASTA LIUOKSESTA VÄKEVÄMPÄÄN

HAPETTUMINEN TARKOITTAA ELEKTRONIEN LUOVUTTAMISTA

PELKISTYMINEN TARKOITTAA ELEKTRONIEN VASTAANOTTAMISTA

IONIYHDISTEISSÄ HAPETUSLUKU ILMOITTAA, KUINKA MONTA ELEKTRONIA ALKUAINEEN ATOMI ON LUOVUTTANUT TAI VASTAANOTTANUT

METALLEILLA ON VAIN POSITIIVISI HAPETUSLUKUJA

ERI ALKUAINEIDEN HAPETUSLUKU MERKITÄÄN YHDISTEEN KEMIALLISEN KAAVAN YLÄPUOLELLE ROOMALAISELLA NUMEROLLA


EPÄMETALLEILLA VOI OLLA SEKÄ POSITIIVISIA  ETTÄ NEGATIIVISIA HAPETUSLUKUJA

MOLEKYYLIYHDISTEIDEN HAPETUSLUKUJA MÄÄRITETTÄESSÄ SIDOSELEKTRONIT LASKETAAN KUULUVAKSI ELEKTRONEGATIIVISEMMALLE ALKUAINEELLE, JOLLE TULEE NEGATIIVINEN HAPETUSLUKU

IONIYHDISTEEN SUHDEKAAVA ILMOITTAA YHDISTEESSÄ OLEVIEN IONIEN AINEMÄÄRIEN PIENIMMÄT KOKONAISLUKUSUHTEET

IONIYHDISTEEN SUHDEKAAVA VOIDAAN LASKEA, KUN TIEDETÄÄN REAGOIVIEN ALKUAINEIDEN MASSAT

MOLEKYYLIYHDISTEEN SUHDEKAAVA ILMOITTAA MOLEKYYLIN ALKUAINEATOMIEN AINEMÄÄRIEN PIENIMMÄT KOKONAISLUKUSUHTEET

MOLEKYYLIKAAVA KERTOO, KUINKA MONTA KUNKIN ALKUAINEEN ATOMIA MOLEKYYLISSÄ ON.

RAKENNEKAAVASSA SELVIÄÄ, MITEN ERI ALKUAINEATOMIT OVAT SITOUTUNEET TOISIINSA

ISOMEEREJA OVAT YHDISTEET, JOILLA ON SAMA MOLEKYYLIKAAVA MUTTA ERI RAKENNEKAAVA

RAKENNE- ELI KONSTITUUTIOISOMEEREILLA MOLEKYYLEISSÄ ON SAMA MÄÄRÄ ATOMEJA, MUTTA NE OVAT SITOUTUNEET ERI LAILLA

RAKENNEISOMERIAA ON KOLME ERI LAJIA:
1) KETJU-ELI RUNKOISOMERIA, JOLLOIN HIILIKETJU ON HAARAUTUNUT ERI TAVOIN
2) PAIKKAISOMERIA, JOLLOIN FUNKTIONAALINEN RYHMÄ ON ERI KOHDASSA MOLEKYYLIÄ
3) FUNKTIOISOMERIA, JOLLOIN MOLEKYYLEISSÄ ON ERI FUNKTIONAALINEN RYHMÄ

ISOMEERIEN FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET VOIVAT POIKETA SUURESTIKIN TOISISTAAN

MOLEKYYLIN KOLMIULOTTEISELLA MUODOLLA ON VAIKUTUS AINEEN FYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

NS. OPTISET ISOMEERIT OVAT TOISTENSA PEILIKUVIA

OPTISET ISOMEERIT KÄÄNTÄVÄT TASOPOLARISOIDUN VALON VÄRÄHTELYTASOA ERI SUUNTIIN

MOLEKYYLIN ERI AVARUUSRAKENTEILLA ON MYÖS ERILAISIA BIOKEMIALLISIA JA FYSIOLOGISIA OMINAISUUKSIA


NÄMÄ EROT SELITTYVÄT ESIM ENTSYYMI PROTEIINIEN JA NS RESEPTORIMOLEKYYLIEN SPESIFISYYDELLÄ

MOLEKYYLIEN KOLMIULOTTEISTA RAKENNETTA VOIDAAN ENNUSTAA VSEPR-TEORIAN AVULLA

TÄMÄN MALLIN MUKAAN KOVALENTTISET SIDOKSET SUUNTAUTUVAT AVARUUDESSA MAHDOLLISIMMAN KAUAS TOISISTAAN

MOLEKYYLIN MUOTOON VAIKUTTAA MYÖS KESKUSATOMIN VAPAIDEN ELEKTRONIPARIEN MÄÄRÄ

KOVALENTTISEN SIDOKSEN MUODOSTUMISTA JA SIDOKSEN SUUNTAUTUMISTA KUVATAAN MYÖS MOLEKYYLIORBITAALITEORIALLA

ERI ATOMIORBITAALIEN (S, P, D, JNE) MUOTO OHJAA SYNTYVÄN SIDOKSEN LUONNETTA JA SUUNTAUTUMISTA AVARUUDESSA

MOLEKYYLIORBITAALIMALLISSA YKSINKERTAISTA KOVALENTTISESTA SIDOSTA KUTSUTAAN SIGMASIDOKSEKSI




HIILIATOMIN NELJÄ SAMANLAISTA, YKSINKERTAISTA KOVALENTTISTA SIDOSTA SELITETÄÄN ATOMIORBITAALIEN SP KOLMANTEEN - HYBRIDISAATIOLLA

ERILAISIA HYBRIDIORBITAALEJA OVAT: SP 3, SP 2, JA SP

KOVALENTTISESSA KAKSOIS- JA KOLMOISSIDOKSESSA ON SIGMASIDOKSEN LISÄKSI MYÖS NS PIISIDOKSIA

BENTSEENIRENKAASSA KAIKKI HIILI-HIILISIDOKSET OVAT YHTÄ PITKIÄ JA YHTÄ VAHVOJA

TÄMÄ SELITETÄÄN ULKOELEKTRONIEN DELOKALISAATIOLLA

ELEKTRONIEN DELOKALISAATIOTA MALLINNETAAN KUUSIKULMIOLLA, JONKA SISÄLLE MERKITÄÄN YMPYRÄ

BENTSEENIRENKAAN JOKAINEN HIILIATOMI ON SP2 -HYPRIDISOITUNUT

AVARUUS- ELI STEREOISOMEEREJA OVAT MOLEKYYLIT, JOISSA ON SAMA MÄÄRÄ SAMANLAISIA SIDOKSIA, MUTTA SIDOKSET OVAT SUUNTAUTUNEET ERI TAVOIN

AVARUUSISOMERIAN LAJIT OVAT:
KONFORMAATIOISOMERIA,
CIS-TRANS-ISOMERIA,
OPTINEN ISOMERIA

KONFORMAATIOISOMERIAA ESIINTYY MOLEKYYLEILLÄ, JOISSA ON YKSINKERTAISIA KOVALENTTISIA SIDOKSIA

YKSINKERTAISET SIDOKSET VOIVAT KIERTYÄ JA TAIPUA AVARUUDESSA ERLAILLA

CIS-TRANS-ISOMERIAA VOI ESIINTYÄ MOLEKYYLEILLÄ, JOISSA ON JÄYKKÄ KAKSOISSIDOS, JOKA ESTÄÄ SIDOKSEN KIERTYMISEN

OPTISEN ISOMERIAN EDELLYTYKSENÄ ON ASYMMETRINEN HIILIATOMI

OPTISESTI AKTIIVISTA YHDISTETTÄ SANOTAAN MYÖS KIRAALISEKSI

 OPTISTA AKTIIVISUUTTA VOIDAAN MITATA POLARIMETRILLÄ

TOISTENSA KANSSA PEILIKUVIA OLEVIA ISOMEEREJA KUTSUTAAN ENANTIOMEEREIKSI

RASEEMISESSA SEOKSESSA ON YHTÄ PALJON KUMPAAKIN ENANTIOMEERIA
AINE HAPETTUU, KUN SE LUOVUTTAA ELEKTRONEJA

AINE PELKISTYY, KUN SE VASTAANOTTAA ELEKTRONEJA

PALAMINEN TARKOITTAA AINEEN EKSOTERMISTÄ REAKTIOTA HAPEN KANSSA, JOLLOIN USEIN NÄHDÄÄN LIEKKI

ORGAANISTEN YHDISTEIDEN TÄYDELLINEN PALAMINEN TUOTTAA HIILIDIOKSIDIA JA VETTÄ

JOS HAPPEA EI OLE PALAMISREAKTIOSSA RIITTÄVÄSTI, PALAMINEN ON EPÄTÄYDELLISTÄ JA OSA HIILESTÄ MUODOSTAA HIILIMONOKSIDIA TAI ALKUAINEHIILTÄ

HAPETIN ON AINE, JOKA ITSE PELKISTYY ELI VASTAANOTTAA ELEKTRONEJA

PELKISTIN PUOLESTAAN ITSE HAPETTUU ELI LUOVUTTAA ELEKTRONEJA

MYÖS ORGAANISET YHDISTEET VOIVAT HAPETTUA TAI PELKISTYÄ

ORGAANISEN YHDISTEEN HAPETTUESSA MOLEKYYLIN VETYATOMIEN MÄÄRÄ VÄHENEE TAI HAPPIATOMIEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY

ORGAANISEN YHDISTEEN PELKISTYESSÄ MOLEKYYLIN VETYATOMIEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY TAI HAPPIATOMIEN MÄÄRÄ VÄHENEE

SAOSTUMISREAKTIOISSA MUODOSTUU VETEEN NIUKKALIUKOISIA SUOLOJA

SAOSTUMISREAKTIOITA KÄYTETÄÄN SEKÄ KVALITATIIVISESSA ETTÄ KVANTITATIIVISESSA TUTKIMUKSESSA

HAJOAMISREAKTIOSSA YHDESTÄ LÄHTÖAINEESTA SYNTYY KAHTA TAI USEAMPAA REAKTIOTUOTETTA

HAJOAMINEN TAPAHTUU TAVALLISESTI LÄMMÖN VAIKUTUKSESTA

SUBSTITUUTIO- ELI KORVAUTUMISREAKTIO ON TYYPILLINEN ALKAANEILLE, SYKLOALKAANEILLE JA AROMAATTISILLE HIILIVEDYILLE

SUBSTITUUTIOREAKTIOSSA MOLEKYYLIN YKSI TAI USEAMPI VETYATOMI KORVAUTUU MUILLA ATOMEILLA TAI ATOMIRYHMILLÄ. SIVUTUOTTEENA SYNTYY LISÄKSI JOKIN PIENI MOLEKYYLIYHDISTE

ADDITIO- ELI LIITTYMISREAKTIOSSA HIILIVETYJEN KAKSOIS- TAI KOLMOISSIDOS AUKEAA, JOLLOIN MOLEKYYLIIN LIITTYY LISÄÄ ATOMEJA TAI ATOMIRYHMIÄ
HYDRAUS ON VEDYN LIITTÄMISTÄ TYYDYTTYMÄTTÖMÄÄN YHDISTEESEEN

HYDRAATIOSSA VESIMOLEKYYLI LIITTYY TYYDYTTYMÄTTÖMÄÄN YHDISTEESEEN

MARKOVNIKOVIN SÄÄNTÖ MÄÄRÄÄ, MIKÄ ON EPÄSYMMETRISEN ALKEENIMOLEKYYLIN ADDITIOREAKTION PÄÄTUOTE, KUN SE REAGOI VETYHALOGENIDIN KANSSA

KONDENSAATIOREAKTIOSSA KAKSI MOLEKYYLIÄ LIITTYY YHTEEN JA NIIDEN VÄLILTÄ LOHKEAA JOKIN PIENIMOLEKYYLINEN YHDISTE

TAVALLISESTI LOHKEAVA MOLEKYYLI ON VESI

KONDENSAATIOREAKTIOLLA MUODOSTUVAT EETTERIT, ESTERIT JA MONET BIOMOLEKYYLIT, KUTEN HIILIHYDRAATIT, RASVAT JA PROTEIINIT

HYDROLYYSIREAKTIOSSA LÄHTÖAINE HAJOAA VEDEN VAIKUTUKSESTA

ESTERIHYDROLYYSISSÄ SYNTYY KARBOKSYYLIHAPPOA JA ALKOHOLIA

EMÄKSISESSÄ ESTERIHYDROLYYSISSÄ VAPAUTUVA KARBOKSYYLIHAPPO NEUTRALOITUU SUOLAKSI

SAIPPUOITUMISESSA RASVA HAJOTTAA EMÄKSISELLÄ HYDROLYYSILLÄ JA PITKÄKETJUISET KARBOKSYYLIHAPOT NEUTRALOITUVAT, JOLLOIN MUODOSTUU SAIPPUAA

ELIMINAATIOREAKTIOSSA MOLEKYYLISTÄ IRTOAA OSA, JOLLOIN SYNTYY KAKSI REAKTIOTUOTETTA

ALKOHOLIEN ELIMINAATIOREAKTIOSSA SYNTYY ALKEENIA JA VETTÄ

REAKTIO-OLOSUHTEITA MUUTTAMALLA VOIDAAN VAIKUTTAA SIIHEN, MILLAINEN REAKTIO TAPAHTUU

KEMIALLISISSA REAKTIOISSA VAPAUTUVA ENERGIA ON USEIN LÄMPÖENERGIAA

EKSOTERMISET REAKTIOT VAPAUTTAVAT LÄMPÖÄ YMPÄRISTÖÖN

ENDOTERMISET REAKTIOT SITOVAT LÄMPÖÄ YMPÄRISTÖSTÄ

ENTALPIA H KUVAA AINEEN SISÄENERGIAA, JOKA KOOSTUU HIUKKASTEN SIDOS- JA LIIKE-ENERGIASTA

REAKTION ENTALPIAMUUTOS     H KUVAA LOPPUTUOTTEIDEN JA LÄHTÖAINEIDEN ENTALPIA-ARVOJEN EROTUSTA

ENTALPIAMUUTOKSIA KUVATAAN USEIN ENERGIAKAAVIOILLA

EKSOTERMISILLE REAKTIOILLE    H MERKITÄÄN NEGATIIVISENA, ENDOTERMISILLE REAKTIOILLE POSITIIVISENA LUKUNA

ENTALPIAMUUTOKSIA VOIDAAN MÄÄRITTÄÄ KOKEELLISESTI KALORIMETRISILLÄ MITTAUKSILLA, JOLLOIN ENTALPIAMUUTOS LASKETAAN SUUREYHTÄLÖSTÄ       H= c*m*  T

MOLEKYYLIYHDISTEIDEN REAKTIOISSA VAPAUTUVA TAI SITOUTUVA LÄMPÖMÄÄRÄ SAADAAN LASKETUKSI MYÖS SIDOSENERGIOIDEN AVULLA

ERILAISIA ENTALPIAMUUTOKSIA OVAT
- REAKTIOENTALPIA
-MUODOSTUMISENTALPIA
-PALAMISLÄMPÖ
LIUKENEMISLÄMPÖ

KEMIALLISEN REAKTION NOPEUTEEN VAIKUTTAVAT
1) LÄMPÖTILA
2) KATALYYTTI
3) INHIBIITTORI
4) LÄHTÖAINEIDEN KONSENTRAATIOT
5) LÄHTÖAINEIDEN PINTA-ALAT


REAKTIONOPEUDEN LISÄÄNTYMINEN SELITETÄÄN SUOTUISTEN TÖRMÄYSTEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMISELLÄ

SUOTUISTEN TÖRMÄYSTEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY, KUN
1) REAGOIVIEN HIUKKASTEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY
2) REAGOIVIEN HIUKKASTEN KINEETTINEN ENERGIA LISÄÄNTYY
3) AKTIVOITUMISENERGIA ALENEE

NORMAALIPOTENTIAALIEN AVULLA VOIDAAN PÄÄTELLÄ, TAPAHTUUKO TIETTY HAPETTUMIS-PELKISTYMISREAKTIO ITSESTÄÄN

NORMAALIPOTENTIAALIARVOT ON TAULUKOITU PELKISTYMIS-POTENTIAALEINA. HAPETTUMISPOTENTIAALI ON TÄMÄN LUVUN VASTALUKU

NORMAALIPOTENTIAALIEN AVULLA ERI AINEET VOIDAAN LUOKITELLA MYÖS HYVIKSI HAPETTIMIKSI JA PELKISTIMIKSI

HAPETUSLUVUT VOIDAAN MÄÄRITTÄÄ TIETTYJEN SÄÄNTÖJEN PERUSTEELLA

HAPETTUMIS-PELKISTYMISREAKTIOISSA TULEE TASAPAINOTTAA
1) LUOVUTETTUJEN JA VASTAANOTETTUJEN ELEKTRONIEN MÄÄRÄ
2)ATOMIEN MÄÄRÄ
3) SÄHKÖVARAUKSET

HAPETTUMIS-PELKISTYMISREAKTIOT VOIDAAN TASAPAINOTTAA MYÖS NORMAALIPOTENTIAALITAULUKON PUOLIREAKTIOIDEN AVULLA

SÄHKÖPARISSA ELI GALVAANISESSA KENNOSSA HAPETTUMIS-PELKISTYMISREAKTIO TUOTTAA SÄHKÖVIRTAA

SÄHKÖPARIN NEGATIIVISELLA ELEKTRODILLA TAPAHTUU HAPETTUMINEN JA POSITIIVISELLA ELEKTRODILLA PELKISTYMINEN

SÄHKÖPARISSA EPÄJALOMPI METALLI ON AINA NEGATIIVINEN ELEKTRODI JA JALOMPI METALLI POSITIIVINEN ELETRODI

PARIN ELEKTRODIEN VÄLISTÄ POTENTIAALIEROA KUTSUTAAN PARIN LÄHDEJÄNNITTEEKSI

TAULUKKOKIRJAN NORMAALIPOTENTIAALIARVOT ON SAATU KÄYTTÄMÄLLÄ SÄHKÖPARIN TOISENA ELEKTRODINA NS. NORMAALIVETYELEKTRODIA

ELEKTROLYYSI ON SÄHKÖVIRRAN AVULLA AIKAANSAATU HAPETTUMIS-PELKISTYMISREAKTIO

ELEKTROLYYSIN AVULLA VOIDAAN VALMISTAA JA PUHDISTAA ALKUAINEITA SEKÄ PINNOITTAA ESINEITÄ

ANODILLA ELI POSITIIVISELLA ELEKTRODILLA TAPAHTUU HAPETTUMINEN

KATODILLA ELI NEGATIIVISELLA ELEKTRODILLA TAPAHTUU PELKISTYMINEN

SUOLASULATTEIDEN ELEKTROLYYSISSÄ POSITIIVISET IONIT PELKISTYVÄT, NEGATIIVISET IONIT HAPETTUVAT

VESILIUOSTEN ELEKTROLYYSISSÄ HAPETTUMINEN JA PELKISTYMINEN MÄÄRÄYTYVÄT NORMAALIPOTENTIAALIEN MUKAAN

PASSIIVISET ELEKTRODIT EIVÄT OSALLISTU ELEKTROLYYSIREAKTIOON

AKTIIVISIA ELEKTRODEJA KÄYTETÄÄN METALLIEN PUHDISTUKSESSA JA ESINEIDEN ELEKTROLYYTTISESSÄ PINNOITUKSESSA

ELEKTROLYYSIKENNOSSA KULKEVA SÄHKÖMÄÄRÄ ON Q=l*t

FARADAYN VAKIO(F) ILMAISEE YHDEN ELEKTRONIMOOLIN SÄHKÖMÄÄRÄN ELI VARAUKSEN

ELEKTROLYYSISSÄ MUODOSTUVIEN AINEIDEN AINEMÄÄRÄT LASKETAAN SUUREYHTÄLÖSTÄ lt= nzF

PÄÄRYHMIEN METALLEILLA ON VAIN YKSI, RYHMÄNUMEROSTA PÄÄTELTÄVÄ HAPETUSLUKU

PÄÄRYHMIEN METALLEJA ESIINTYY MAAPERÄSSÄ MONINA MINERAALEINA

KEMIANTEOLLISUUS KÄYTTÄÄ PÄÄRYHMIEN METALLIEN YHDISTEITÄ ALKUAINEIDEN JA MONIEN YHDISTEIDEN VALMISTUKSEEN

PÄÄRYHMIEN METALLIEN PUHDISTUS MINERAALEISTA TEHDÄÄN PELKISTÄMÄLLÄ ELEKTROLYYTTISESTI

TÄRKEITÄ PÄÄRYHMIEN METALLEJA OVAT NATRIUM, MAGNESIUM, KALIUM JA ALUMIINI

NATRIUM-, KALIUM-, MAGNESIUM- JA KALSIUMIONEILLA ON TÄRKEITÄ BIOLOGISIA TEHTÄVIÄ

SIVURYHMIEN METALLEJA KUTSUTAAN MYÖS D- JA F-LOHKON METALLEIKSI

MONET D-LOHKON METALLEISTA ESIINTYVÄT USEILLA ERI HAPETUSLUVUILLA

OSA D-LOHKON METALLEISTA ON NS. SIIRTYMÄALKUAINEITA

SIIRTYMÄALKUAINEILLE TYYPILLISIÄ OMINAISUUKSIA OVAT
1) VÄRILLISET YHDISTEET
2) KYKY TOIMIA KATALYYTTEINÄ
3) TAIPUMUS MUODOSTAA KOMPLEKSIYHDISTEITÄ

POLYMEERIT OVAT SUURIA MAKROMOLEKYYLEJÄ, JOTKA RAKENTUVAT MONOMEEREISTÄ

POLYMEERIT JAETAAN SYNTEETTISIIN JA LUONNON POLYMEEREIHIN

POLYMEEREJÄ VALMISTETAAN JOKO POLYADDITIO-TAI POLYKONDENSAATIOREAKTIOLLA

MUOVIT, SYNTEETTISET KUMIT ELI ELASTOMEERIT JA ERILAISET KUIDUT OVAT SYNTEETTISIÄ POLYMEEREJÄ

MUOVIT OVAT JOKO KERTA- TAI KESTOMUOVEJA SEN PERUSTEELLA, VOIDAANKO NIITÄ TYÖSTÄÄ UUDELLEEN LÄMMITTÄMÄLLÄ

MUOVIT SISÄTÄVÄT PERUSPOLYMEERIN LISÄKSI MONIA LISÄAINEITA

TÄRKEIN ELASTOMEERI ON VULKANOITU KUMI

MONET TEKSTIILIT SISÄLTÄVÄT TEKOKUITUJA

POLYMEEREJÄ VOIDAAN VALMISTAA JOKO POLYADDITIO- TAI POLYKONDENSAATIOREAKTIOLLA

POLYADDITIOREAKTIOSSA ON KOLME VAIHETTA:
HERÄTEVAIHE,
ETENEMISVAIHE,
PÄÄTTYMISVAIHE

POLYADDITIOREAKTIOLLA VALMISTETAAN MM SEURAAVIA POLYMEEREJÄ:
POLYETEENI (PE)
POLYPROPEENI(PP)
POLYSTYREENI(PS)
POLYVINYYLIKLORIDI(PVC)

POLYKONDENSAATIOREAKTIOSSA MONOMEERIEN FUNKTIONAALISET RYHMÄT REAGOIVAT JA MOLEKYYLIEN VÄLILTÄ LOHKEAA USEIN VETTÄ

TAVALLISIMPIA POLYKONDENSAATIOREAKTIOLLA VALMISTETTUJA POLYMEEREJÄ OVAT:
POLYESTERIT
POLYAMIDIT

HIILIHYDRAATIT, PROTEIINIT JA NUKLEIINIHAPOT OVAT TÄRKEITÄ BIOPOLYMEEREJÄ

HIILIHYDRAATIT MUODOSTUVAT MONOSAKKARIDEISTA POLYKONDENSAATIOREAKTIOSSA

HIILIHYDRAATEISSA ESIINTYVÄÄ SIDOSTA KUTSUTAAN GLYKOSIDISIDOKSEKSI

TÄRKKELYS, SELLULOOSA JA GLYKOGEENI OVAT KAIKKI GLUKOOSIPOLYMEEREJÄ

PROTEIINIT OVAT AMINOHAPOISTA MUODOSTUVIA BIOPOLYMEEREJÄ

AMINOHAPOT LIITTYVÄT TOISIINSA PEPTIDISIDOKSELLA

PROTEIINIMOLEKYYLISSÄ ON AINA KOLME RAKENNETASOA:
PRIMÄÄRI-
SEKUNDÄÄRI-
TERTIÄÄRIRAKENNE

NUKLEIINIHAPOT MUODOSTUVAT NUKLEOTIDEISTÄ ELI NE OVATR PITKIÄ POLYNUKLEOTIDIKETJUJA

NUKLEOTIDIN RAKENNEOSIA OVAT
FOSFAATTIOSA,
SOKERIOSA
HETEROSYKLINEN TYPPIYHDISTE (EMÄSOSA)

POLYNUKLEOTIDIKETJU MUODOSTUU KOVALENTTISILLA FOSFODIESTERISIDOKSILLA

DNA:N KAKSOISKIERRE MUODOSTUU EMÄSTEN VÄLISILLÄ VETYSIDOKSILLA (EMÄSPARIUTUMINEN)

MONET KEMIALLISET REAKTIOT EIVÄT TAPAHDU TÄYDELLISESTI VAIN YHTEEN SUUNTAAN, VAAN MUODOSTUNEET LOPPUTUOTTEET REAGOIVAT KESKENÄÄN MUODOSTAEN UUDELLEEN LÄHTÖAINEITA. TÄLLÄISIA REAKTIOITA SANOTAAN TASAPAINOREAKTIOIKSI

DYNAAMISESSA TASAPAINOTILASSA ETENEVÄN JA PALAUTUVAN REAKTION NOPEUS ON YHTÄ SUURI ELI REAKTIOTUOTTEITA HAJOAA YHTÄ SUURELLA NOPEUDELLA KUIN NIITÄ SYNTYY. NÄIN OLLEN KAIKKIEN AINEIDEN KONSENTRAATIOT PYSYVÄT VAKIOINA.

TASAPAINOREAKTIOTA VOIDAAN LASKENNALLISESTI KÄSITELLÄ MASSAVAIKUTUKSEN LAIN AVULLA

REAKTIOLLE aA+ bB>< cC+dD TASAPAINOVAKION K LAUSEKE ON MUOTOA K= [C]^c* [D]^d/  [A]^a * [B]^b

TASAPAINOVAKION K YKSIKKÖ MÄÄRÄYTYY TASAPAINOVAKION LAUSEKKEEN PERUSTEELLA

TASAPAINOVAKION SUURUUS KERTOO REAKTION TASAPAINOASEMAN

JOS K>> 1, REAKTION TASAPAINO ON VOIMAKKAASTI REAKTIOTUOTTEIDEN PUOLELLA

JOS K << 1, REAKTIOTUOTTEITA EI JUURIKAAN SYNNY JA TASAPAINOASEMA ON LÄHTÖAINEIDEN PUOLELLA

REAKTION TASAPAINOTILALLA JA SIIHEN TEHTÄVILLÄ MUUTOKSILLA ON KESKEINEN MERKITYS KEMIANTEOLLISUUDESSA

TEOLLISESSA TUOTANNOSSA SOPIVILLA OLOSUHTEILLA PYSTYTÄÄN LISÄÄMÄÄN REAKTIOTUOTTEIDEN MÄÄRÄÄ
LE CHATELIERN PERIAATE: JOS TASAPAINOSSA OLEVAN SYSTEEMIN OLOSUHTEITA MUUTETAAN, SYSTEEMI PYRKII KUMOAMAAN  TEHDYN MUUTOKSEN

TASAPAINOTILAAN VOIDAAN VAIKUTTAA
1) MUUTTAMALLA JONKIN AINEEN KONSENTRAATIOTA. TÄLLÖIN REAKTIO ETENEE SITEN, ETTÄ LISÄTYN AINEEN KONSENTRAATIO PIENENEE . JOS AINETTA POISTETAAN, REAGOI SYSTEEMI TUOTTAMALLA SITÄ LISÄÄ
2) MUUTTAMALLA PAINETTA KAASUREAKTIOSSA. PAINEEN KASVAESSA TAPAHTUU REAKTIO SIIHEN SUUNTAAN, JOSSA KAASUMOLEKYYLIEN MÄÄRÄ (AINEMÄÄRÄ) ON PIENEMPI. PAINEEN PIENENTÄMINEN SIIRTÄÄ TASAPAINOASEMAA VASTAKKAISEEN SUUNTAAN
3) MUUTTAMALLA LÄMPÖTILAA. LÄMPÖTILAA NOSTETTAESSA TASAPAINOASEMA SIIRTYY ENDOTERMISEN REAKTION SUUNTAAN. LÄMPÖTILAA LASKETTAESSA TAPAHTUU REAKTIO EKSOTERMISEEN SUUNTAAN.

TASAPAINOVAKION ARVO MUUTTUU VAIN LÄMPÖTILAA MUUTETTAESSA

KATALYYTTI EI VAIKUTA REAKTION TASAPAINOTILAAN, MUTTA NOPEUTTAA SEN SAAVUTTAMISTA

HAPPO ON PROTONIN LUOVUTTAJA

EMÄS ON PROTONIN VASTAANOTTAJA

AMFOLYYTTI ON AINE, JOKA VOI TOIMIA JOKO HAPPONA TAI EMÄKSENÄ

PROTOLYYSIREAKTIOSSA SIIRTYY PROTONI ELI H+ -IONI

VAHVAT PROTOLYYTIT PROTOLYSOITUVAT VESILIUOKSESSA TÄYDELLISESTI

HEIKOT PROTOLYYTIT PROTOLYSOITUVAT VAIN OSITTAIN, JOLLOIN VESILIUOKSEEN SYNTYY TASAPAINOTILA

HAPOT JA EMÄKSET VOIVAT OLLA YKSI- TAI MONIARVOISIA

HAPPOJEN VESILIUOKSEEN MUODOSTUU OKSONIUM-IONEJA H3O+

EMÄSTEN VESILIUOKSEEN MUODOSTUU HYDROKSISI-IONEJA OH-

PROTOLYYTIN VAHVUUS VOIDAAN PÄÄTELLÄ HAPPO- TAI EMÄSVAKION LUKUARVOSTA

HAPPO- JA EMÄSVAKION YKSIKKÖ ON AINA mol/ dm^3

VAHVAA HAPPOA VASTAA HEIKKO EMÄS JA VAHVAA EMÄSTÄ HEIKKO HAPPO

VEDEN AUTOPROTOLYYSIREAKTIO ON H2O(l)><H3O+(aq)+OH-(aq)

VEDEN IONITULON LAUSEKE ON KW=[H3O+][OH-]

LÄMPÖTILASSA 25¤ C KW = 1,008* 10^-14 (mol/dm^3)^2

VEDEN IONITULO KYTKEE TOISIINSA HAPON HAPPOVAKION ARVON JA SEN VASTINEMÄKSEN EMÄSVAKION ARVON ELI KW= Ka(HA)* Kb(A-)

LIUOKSEN pH- JA pOH-ARVOT MÄÄRITELLÄÄN SEURAAVASTI: pH = -lg[H3O+]
pOH= -lg[OH-]

LIUOKSEN OKSONIUM- JA HYDROKSIDI-IONIKONSENTRAATIO LASKETAAN pH-ARVOSTA SEURAAVASTI: [H3O+]=10^-pH mol/dm^3
[OH-]= 10^pHO mol/dm ^3

VAHVOJEN, MONOPROOTTISTEN HAPPOJEN VESILIUOKSISSA OKSINIUMIONIKONSENTRAATIO MERKITÄÄN SAMAKSI KUIN HAPON ALKUKONSENTRAATIO

VAHVOJEN EMÄSTEN VESILIUOKSISSA HYDROKSIDI-IONIKONSENTRAATIO LASKETAAN LIUENNEEN ALKALI- TAI MAA-ALKALIMETALLIHYDROKSIDIN TAI OKSIDIN AINEMÄÄRÄN AVULLA

HEIKKOJEN PROTOLYYTTIEN pH-LASKUISSA KÄYTETÄÄN HAPPO- TAI EMÄSVAKION LAUSEKETTA

VEDEN IONITULON PERUSTEELLA LIUOKSEN pH- JA pOH-ARVOJEN VÄLILLÄ ON YHTEYS pH+ pOH= 14,00

PUSKURILIUOKSELLA ON KYKY PITÄÄ LIUOKSEN pH LÄHES VAKIONA, KUN LIUOKSEEN LISÄTÄÄN PIENIÄ MÄÄRIÄ HAPPOA TAI EMÄSTÄ

PUSKURILIUOKSET SISÄTÄVÄT AINA HEIKKOA HAPPOA JA SEN VASTINEMÄSTÄ TAI HEIKKOA EMÄSTÄ JA SEN VASTINHAPPOA

PUSKURILIUOSTEN TOIMINTA VOIDAAN YMMÄRTÄÄ NEUTRALOITUMISREAKTION AVULLA

INDIKAATTORIT OVAT ORGAANISIA AINEITA, JOTKA MUUTTAVAT VÄRIÄÄN LIUOKSEN pH-ARVON MUKAAN

INDIKAATTORIT OVAT HEIKKOJA PROTOLYYTTEJÄ

INDIKAATTORIMOLEKYYLIN HAPPOMUODON InH-VÄRI ON ERILAINEN KUIN SEN EMÄSMUODON In--VÄRI

IONIYHDISTEEN LIUKOISUUTEEN VAIKUTTAVAT LÄMPÖTILA JA IONIHILAN RAKENNE

HUONOSTI VETEEN LIUKENEVIA SUOLOJA (LIUKOISUUS ALLE 1g/l) SANOTAAN NIUKKALIUKOISIKSI

SUOLAN VESILIUKOISUUS KUVAA SITÄ SUOLAMÄÄRÄÄ, JOKA LIUKENEE TIETTYYN MÄÄRÄÄN VETTÄ TIETYSSÄ LÄMPÖTILASSA

IONIEN HYDRATOITUMINEN ON VESIMOLEKYYLIEN SITOUTUMISTA IONEIHIN IONI-DIPOLISIDOKSIN

HYDRAATTI ELIAKVAIONI ON VESIMOLEKYYLIEN YMPÄRÖIMÄ IONI

NEUTRALOITUMISREAKTIOSSA HAPON OKSONIUMIONIT JA EMÄKSEN HYDROKSIDI-IONIT REAGOIVAT, JOLLOIN MUODOSTUU VETTÄ

HAPPO-EMÄSTITRAUKSESSA TUNTEMATON LIUOS TITRATAAN TUNNETUN VÄKEVYISELLÄ HAPPO- TAI EMÄSLIUOKSELLA

TITRAUKSEN EKVIVALENTTIPISTE HAVAITAAN JOKO INDIKAATTORIN AVULLA TAI MÄÄRITETÄÄN PIIRTÄMÄLLÄ TITRAUSKÄYRÄ

TITRAUSKÄYRÄSSÄ NÄYTELIUOKSEN pH ESITETÄÄN TITRAUSLIUOKSEN KULUTUKSEN FUNKTIONA

TITRAUSKÄYRÄN AVULLA VOIDAAN
- MÄÄRITTÄÄ TUNTEMATTOMAN HAPPO- TAI EMÄSLIUOKSEN KONSENTRAATIO
- LASKEA HAPPO- TAI EMÄSVAKIO HEIKOLLE PROTOLYYTILLE
- PÄÄTELLÄ NEUTRALOITUMISREAKTIOSSA SYNTYNEEN SUOLAN VESILIUOKSEN pH
- VALITA KYSEISEEN TITRAUKSEEN SOPIVA INDIKAATTORI

VETEEN LIUKENEVAN SUOLAN IONEILLA VOI OLLA HAPPO- TAI EMÄSLUONNETTA ELI NE VOIVAT MUUTTAA VESILIUOKSEN pH-ARVOA

JOS VETEEN LIUENNEELLA IONILLA ON HAPPOLUONNETTA, VESILIUOKSEN pH-ARVO LASKEE. JOS VETEEN LIUENNEELLA IONILLA PUOLESTAAN ON EMÄSLUONNETTA, VESILIUOKSEN pH-ARVO NOUSEE

pH:N MUUTOKSEN PYSTYY PÄÄTTELEMÄÄN TARKASTELEMALLA VETEEN MUODOSTUNEEN IONIN HAPPO- TAI EMÄSVAKION ARVOA. MIKÄLI PROTOLYYTTINÄ TOIMIVAN IONIN HAPPO- TAI EMÄSVAKIO ON SUUREMPI KUIN VEDEN VASTAAVA ARVO, AIHEUTTAA SUOLAN LIUKENEMINEN VESILIUOKSEN pH:N MUUTOKSEN

SUOLAN KYLLÄISESSÄ VESILIUOKSESSA VALLITSEE HETEROGEENINEN TASAPAINOTILA LIUKENEMATTOMAN KIINTEÄN SUOLAN JA SUOLAN LIUOKSESSA OLEVIEN IONIEN VÄLILLÄ

SUOLAN LIUKENEMISTA JA SAOSTUMISTA KUVATAAN YLEISESTI YHTÄLÖLLÄ MmXx(s)>< mM^a+(aq)+xX^b-(aq)

LIUKOISUUSTULON LAUSEKE EDELLÄ ESITETYLLE LIUKENEMISELLE ON Ks=[M^a+]^m[X^b-]^x

Ks ON SUOLAN KYLLÄISESTÄ LIUOKSESTA LASKETTU TASAPAINOVAKIO

SUOLAN LIUKOISUUSTULON ARVOSTA VOIDAAN TEHDÄ PÄÄTELMIÄ SIITÄ, MITEN HYVIN SUOLA LIUKENEE VETEEN

LIUKOISUUSTULON kS ARVO LASKETAAN KYLLÄISEN VESILIUOKSEN IONIEN KONSENTRAATIOSTA

SUOLAN LIUKOISUUS JA IONIEN KONSENTRAATIOT KYLLÄISESSÄ LIUOKSESSA VOIDAAN LASKEA LIUKOISUUSTULON ARVOSTA

IONITULON Q AVULLA VOIDAAN LASKEA, TAPAHTUUKO SAOSTUMISTA, KUN KAHDEN SUOLAN VESILIUOKSET YHDISTETÄÄN

JOS Q> Ks, SAOSTUMINEN TAPAHTUU

JOS Q=KS, LIUOS ON KYLLÄINEN

JOS Q< Ks, SUOLAA EI SAOSTU